Ålandsbankenin Itämeriprojekti jakaa ennätyssumman 615 000 euroa Itämeren tilaa edistäville innovaatioille, startupeille ja toiminnalle
Ålandsbankenin Itämeriprojekti jakaa ennätyssumman 615 000 euroa Itämeren tilaa edistäville innovaatioille, startupeille ja toiminnalle
“Syödään Itämeri puhtaaksi”, kiteytetään ruokateknologiastartup Hailia Nordic Oy:n innovatiivisessa ratkaisussa Itämeren tilan parantamiseksi. Startupin liikeideana on Itämeren alihyödynnetyn pikkukalan kuten silakan jalostaminen ympäristöystävällisiksi elintarvikkeiksi uudenlaisen tuotantoteknologian avulla. Tällä hetkellä Suomen vuotuisesta silakkasaaliista vain noin kolme prosenttia päätyy ruokalautasille.
“Erityisesti rehevöitymistä aiheuttavat fosfori ja typpi poistuvat Itämerestä kalasaaliiden mukana. Jos söisimme enemmän silakkaa ja vähemmän lihaa, tuontilohta ja -tonnikalaa, Itämeri voisi paremmin”, sanoo Hailia Nordicin toimitusjohtaja Michaela Lindström.
Hailia Nordicin projekti pikkukalan jalostamiseen soveltuvan tuotantoteknologian skaalaamisesta tehdasmittakaavaan vakuutti Itämeriprojektin tuomariston. Ruokateknologia-startup saa Itämeriprojektilta 60 000 euroa.
“Itämeren silakan ja muiden pikkukalojen nykyistä runsaampi hyödyntäminen elintarvikkeina olisi tehokas keino edistää Itämeren tilaa. Hailia Nordic on kehittänyt innovatiivisen teknologian, heillä on jo valmiita tuotteita ja ammattilaiskeittiöistä starttaava liiketoimintamalli on hyvä lähtökohta”, sanoo Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja ja Ålandsbanken Suomen johtaja Anne-Maria Salonius.
Itämeriprojektin rahoituksen saa myös ruotsalaisen energiayhtiön OX2:n sekä Nemo Seafarms:n ja Under Ytan:n yhteishanke, jossa tutkitaan erilaisia merenalaisia viljelyolosuhteita ja -pintoja eri lajeille, erityisesti leville. Björkskärin saarelle sijoittuva tutkimus edesauttaa sen ymmärtämistä, miten merituulivoimapuistojen infrastruktuuria voitaisiin käyttää meriviljelyn keinoin Itämeren biodiversiteetin lisäämiseksi ja ravinnekuorman vähentämiseksi. Projekt Björkskär saa 70 000 euroa.
“Makrolevät imevät itseensä tehokkaasti ravinteita merestä. Projektissamme Itämeren ravinnekuorma toimii leväviljelyn raaka-aineena. Merilevää voidaan käyttää kasvavassa määrin esimerkiksi elintarvikkeina tai rehun raaka-aineina", sanoo Nemo Seafarms:n toimitusjohtaja Magnus Hansten.
Maanviljely on edelleen merkittävin Itämerta rehevöittävän typin ja fosforin lähde. Oy Lykkan Ab pyrkii projektissaan edistämään uudistavan viljelyn menetelmiä ja vähentämään maatalouden ravinnepäästöjä. Hankkeessa arvioidaan viljelymenetelmien vaikutusta maaperään sekä miten vaikutuksia voidaan todentaa. Hanke toteutetaan useiden koetilojen sekä kumppaniyrityksen kanssa. Oy Lykkan Ab saa Itämeriprojektilta 70 000 euroa.
“Projektin tavoitteena on osoittaa, että viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa maaperän terveyteen ja samalla vähentää ravinnepäästöjen määrää”, sanoo Lena Korkea-aho Lykkanilta.
Vähäpäästöisiä sähköpolttoaineita valmistava vety-yhtiö P2X Solutions saa Itämeriprojektilta toisena peräkkäisenä vuotena rahoituksen. Itämeriprojekti rahoittaa 60 000 eurolla projektia, jossa selvitetään sähköpolttoaineiden käyttöönoton edellytyksiä satama-alueilla.
“Vihreän siirtymän edetessä sähköpolttoaineiden tuotanto yleistyy Itämeren alueella tämän vuosikymmenen aikana. Ennen vähähiilisten polttoaineiden käyttöönottoa laivaliikenteessä satamainfrastruktuuriin liittyvät kysymykset tulee selvittää. Projektissamme tutkitaan, mitä sähköpolttoaineiden turvallinen siirto ja alusten tankkaus edellyttävät. Satama-alueiden turvallisuus- ja luvitusmääräyksien selvittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan synnyttää vähähiilisiä arvoketjuja satama-alueille”, sanoo P2X:n toimitusjohtaja Herkko Plit.
Kiertotaloutta, sähköpolttoaineita, meriviljelyä ja maanviljelyn innovaatioita
Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa tänä vuonna Itämeren tilaa edistävää toimintaa ennätyksellisellä 615 000 eurolla. Tästä summasta 270 000 eurolla tuetaan Itämeriprojektin pitkäaikaisia kumppaneita, joita ovat Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö, Race For The Baltic, WWF sekä Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisi Biitsi -hanke.
Rahoituksen saaneissa startupeissa ja innovaatioissa etsitään ratkaisuja Itämeren tilan edistämiseksi muun muassa kiertotalouden, sähköpolttoaineiden ja meriviljelyn keinoin.
Suomen suurinta käytettyjen vaatteiden verkkokauppaa pyörittävä Emmy Clothing Company Oy saa Itämeriprojektilta 30 000 euroa. Vaatteiden kiertotalouden edelläkävijäyritys rakentaa digitaalista teknologiaa, jonka myötä yritysten ja organisaatioiden on helppo saada käytetyt vaatteet uudelleen myytäviksi.
Vaatteiden kiertotaloudella taklataan hiilidioksidipäästöjä ja tehostetaan raaka-aineiden käyttöä. Vaateteollisuuden on arvioitu tuottavan jopa 10 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja tekstiilit aiheuttavat neljänneksi suurimman paineen primääriraaka-aineiden ja veden käytössä.
Itämerityötä jo yli neljällä miljoonalla eurolla
Ålandsbankenin Itämeriprojekti on tukenut Itämerityötä jo 4,4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2014 aloitettu Itämeriprojekti rahoittaa startupeja, ideoita ja toimintaa Itämeren tilan parantamiseksi.
Itämeriprojektin rahoituksen saajat:
BSAG 85 000 €
Emmy Clothing Company Oy 30 000 €
Hailia Nordic Oy 60 000 €
John Nurmisen Säätiö 80 000 €
Oy Lykkan Ab 70 000 €
Projekt Björkskär 70 000 €
P2X Solutions Oy 60 000 €
Race For The Baltic 50 000 €
Siisti Biitsi 30 000 €
Stiftelsen Skansen, Baltic Sea Science Center, Marint Kunskapscenter 15 000 €
WWF 25 000 €
Östersjöfonden 40 000 €
Lisätietoja:
Anne-Maria Salonius, johtaja, Ålandsbanken Suomi
puh +358 40 733 1106, anne-maria.salonius@alandsbanken.fi
Crista Hietala, Viestintäjohtaja, Ålandsbanken Suomi
puh +358 40 646 3501, crista.hietala@alandsbanken.fi
-
Ålandsbankenin Itämeriprojekti jakaa ennätyssumman 615 000 euroa Itämeren tilaa edistäville innovaatioille, startupeille ja toiminnalleLataa pdf
Lehdistötiedotteet
26.04.2023