Kapitalisaatiosopimusten, säästöhenkivakuutusten ja yksilöllisten sijoitusvakuutusten verotus on muuttumassa vuonna 2020. Mitä tämä tarkoittaa ja onko sijoittajan syytä ryhtyä toimenpiteisiin, jos hänellä on sijoitusvakuutuksia?
Sijoitusvakuutusten verotus muuttuu – Nyt on aika toimia
Vielä tämä vuosi on aikaa nostaa vakuutuksista oma pääoma verottomasti pois, ennen kuin eri sijoitusmuotojen verotusta yhtenäistävä laki astuu voimaan. Vakuutusten verokohtelua kiristetään siten, että tulevaisuudessa varoja nostettaessa verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista, tiivisti Veronmaksajien keskusliitto lakiuudistuksen sisällön viime joulukuussa.
Ålandsbankenilla tarjotaan asiakkaille kapitalisaatiosopimuksia ja säästöhenkivakuutuksia.
– Koska sijoitusvakuutusten uudet verotuskäytännöt tulevat näillä näkymin voimaan vasta ensi vuonna, asiakkailla on vielä tämä vuosi siis aikaa realisoida sijoitusvakuutusten säästöjä vanhoilla säännöillä, Ålandsbankenin varallisuuden suunnittelusta vastaava johtaja Jarno Vahla selventää.
Uusi laki tuo sijoitusvakuutusten verotuksen tasavertaisemmaksi muiden välillisten sijoitusmuotojen kanssa. Lisäksi jatkossa tappiot voi käyttää verotuksessa hyväksi.
– Jos asiakkaalla on sijoitusvakuutuksessa merkittävästi tuottoa suhteessa pääomaan, vakuutus on sijoitettu velkavivulla tai asiakas aikoo tehdä lähitulevaisuudessa nostoja vakuutuksesta, kannattaa miettiä toimenpiteitä tämän vuoden aikana, Vahla neuvoo.
Vastaavasti taas, jos vakuutuskuori on tappiolla, asiakas ei aio nostaa vakuutuksesta rahoja lähiaikana tai kyseessä on suhteellisen tuore vakuutus maltillisella tuotolla, ei syytä muutoksiin ole. Verotuksen kannalta muutokset koskevat siis sijoitusvakuutuksia, jotka ovat merkittävästi voitolla.
Vahla muistuttaa, että sijoitusvakuutuksia koskeva lainsäädäntö on yli 20 vuotta vanha, joten lainmuutos on ollut odotettavissa. Aiemmin sijoitusvakuutuksissa on joutunut maksamaan veroa vain nostetusta tuotto-osuudesta.
– Jos siis olet laittanut rahasi sijoitusvakuutukseen, voit ottaa yhteyttä Ålandsbankenin yhteyshenkilöösi ja käymme yhdessä läpi tilanteesi, Vahla neuvoo.
Yhteyshenkilön kanssa on aina mahdollista käydä oma tilanne läpi ja miettiä, halutaanko vaihtaa tuotetta ja mitä eri vaihtoehtoja on sopivalla riskitasolla. Kyseessä on siis merkittävä muutos, mutta vakuutuskuoren etuna on edelleen, että monien sijoituskohteiden vaihto onnistuu ilman, että maksaa veroja välissä.
Ulkomailta saatujen osinkojen verotus
Kynnys ostaa ulkomaisia arvopapereita on alhainen, mutta arvopapereiden luovutus- ja osinkoverotus voi kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa.
Arvopapereiden luovutuksesta saadut luovutusvoitot verotetaan yleensä Suomessa, ulkomaisista osingoista taas peritään yleensä lähdevero lähdevaltiossa.
Jos osinkoa jakava yhtiö on EU-maasta tai sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus, osingon verotus määräytyy samoin kuin suomalaisen osingon. Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.
Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Pääomatulo-osuus lasketaan osakkeiden matemaattisen arvon perusteella. Matemaattisen arvon laskennassa tarvittavan selvityksen puuttuessa vuotuinen tuotto lasketaan osakkeiden käyvän arvon perusteella.
Verosopimusten perusteella myös osingon lähdevaltio voi usein verottaa tietyn prosentin mukaan (yleinen veroprosentti on 15 %). Verosopimuksen mukainen ulkomaan vero hyvitetään Suomessa siitä verosta, joka tulee Suomessa maksettavaksi.
Käytännössä on kuitenkin mahdollista, että tulon lähdevaltio on perinyt tulosta suuremman veron kuin verosopimuksessa on sovittu (esim. Tanska ja Ranska). Tällöin liikaa maksettua veroa ei hyvitetä Suomen verotuksessa, vaan liikavero on haettava takaisin lähdevaltiolta. Lähdevaltion verohallinnon verkkosivuilta kannattaa selvittää mitä vaatimuksia lähdeveron palautukselle on.
Yleensä vaaditaan ainakin oman säilyttäjäpankin todistus osingosta peritystä verosta sekä kotipaikkatodistus, jonka saa verottajalta. Hankalaksi tämän tekee se, että sijoittajalta voidaan usein vaatia muitakin papereita, ja että palautusten hakeminen on yleensä byrokraattista. Esimerkkinä voidaan nimetä Ranska, josta lähdeveron hakeminen on haastavaa. Suomen ja Ranskan välisessä sopimuksessa on sovittu, että lähdeveroa ei peritä, kuitenkin Ranska verottaa 30 % maksetuista osingoista.
Artikkeli lehdestä Ålandsbanking 1/2019 (julkaistu 03.06.2019)
Teksti: Nina Laakkonen/Tarja Vilén, kuva: Adobe Stock
Esimerkkitilanne
Veroja maksetaan nostohetkellä samassa suhteessa kuin on omaa pääomaa ja tuottoa, eli:
1. Sijoitusvakuutukseen on sijoitettu
omaa pääomaa 80 000 euroa ja
arvo on noussut 120 000 euroon.
Oman pääoman arvo on siis kaksi
kolmasosaa ja tuoton yksi kolmasosa.
2. Asiakas päättää nostaa vakuutuksesta
15 000.
3. Veroa pitää maksaa yhdestä
kolmasosasta, eli 5 000 eurosta
1 500 euroa. Veroa maksetaan 30
prosenttia normaalin pääomaverotusprosentin
mukaan.
4. Käteen nostosta jää asiakkaalle
siis 13 500.
-
Ålandsbanken BlogiLataa pdf
03.06.2019 -
Ålandsbanking
Lehti käsittelee Suomessa ajankohtaisia aiheita ja uutisia pankkimaailmasta.
Tervetuloa Ålandsbanking-lehtemme pariin! -
Ålandsbanken 100 vuotta
Tänä vuonna Ålandsbanken täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi olemme julkaisseet kirjan sisältäen 100 tarinaa ensimmäisten 100 vuotemme ajalta – Joakim Enegrenin kirjoittama "Sanningen om Ålandsbanken." Tällä sivulla tulemme julkaisemaan valikoituja kertomuksia kirjasta juhlavuoden aikana – tervetuloa mukaan tapahtumarikkaalle aikamatkalle!