Varovaista tasapainoilua

2020-luvun alkua ovat leimanneet monet poikkeukselliset tapahtumat. Euroopan kynnyksellä soditaan, olemme kokeneet globaalin pandemian, energiakriisin, laukkaavan inflaation ja rajuja korkojen korotuksia. Jos sijoittajilla olisi vuosikymmenen alussa ollut tietoa tulevasta, olisi kenties ollut houkuttelevaa hajauttaa säästöt hätäsalkkuun, joka sisältää yhtä paljon taskulamppujen paristoja, säilykkeitä ja kultaharkkoja – tai ainakin pyrkiä sijoittamaan yleisesti turvallisimpana pidettyyn sijoitusomaisuuteen, nimittäin valtionvelkakirjoihin.

Tuotto vuoden 2020 alun jälkeen ei ole ollut sen kaltainen kuin monet pelkäsivät. Turvalliset globaalit valtionvelkakirjat ovat menettäneet 15 prosenttia arvostaan tänä aikana. Jos etenemme askeleen riskiasteikolla niin huomaamme, että eurooppalaiset yritysobligaatiot ovat suunnilleen entisellä tasolla, ja korkean koron obligaatiot ovat nousseet kymmenen prosenttia. Miltä näyttää osakemarkkinoilla, osakkeitahan pidetään yleisesti riskipitoisimpana perinteisenä sijoitusomaisuutena? Kiitos, globaali osakeindeksi, osingot mukaan lukien, on noussut lähes 60 prosenttia runsaassa neljässä vuodessa, uudenvuodenaatosta 2019. Jälleen on havaittavissa, että sijoittajien kannattaa kantaa riskiä. Säikähtäminen käy helposti, mutta yksi opetus on, että on pikaisesti palattava huolella harkittuun riskinottoon.

Kevään 2024 aikana useat osakepörssit Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa ovat yltäneet uusiin ennätyslukemiin. Globaalit teknologiayritykset ovat olleet ohjaksissa, vauhdittajinaan toiveet tekoälyn kehityksestä. Mutta nousua tukevat myös yleisesti vahvat osavuosikatsaukset yhtiöiltä muilla sektoreilla. Havaittavissa on myös varovaisen positiivisia suhdannesignaaleja, mikä lisää uskoa yritysten tuloskasvuun.

Heikon, mutta kaikesta huolimatta kasvun suhteen pelättyä paremman vuoden jälkeen odotamme suhdanteen elpyvän asteittain vuonna 2024. Talouden ennustajien viestit ovat kääntyneet pienin askelin positiivisemmiksi, mutta elpyminen ottaa toistaiseksi ensiaskeleitaan. Vakiintuneet ennusteiden laatijat, muun muassa IMF ja OECD, nostavat varovasti globaalin kasvun ennusteitaan.

Mutta ennusteiden laatijat painottavat myös, että lähivuosien näkymät ovat melko vaisut ja että globaali talouskasvu on historiallista keskiarvoa hitaampaa. Siksi on myös edellytyksiä uusille ennusteiden korotuksille tulevien vuosineljännesten aikana, jos inflaatio ja korot laskevat ja mahdollistavat kotitalouksien kulutuksen kasvun. Ajan myötä odotamme myös yritysten investointien ja varastosyklin nousevan vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Tavanomaiseen tapaan Yhdysvaltojen talous näyttää tietä, Euroopan laahatessa perässä. Mutta olemme havaitsevinamme orastavia kevään merkkejä myös tällä puolen Atlanttia. Kiinan talous oli selkeä pettymys viime vuonna, mutta viranomaiset ovat aloittamassa yhä enemmän tukitoimia vauhdittaakseen talouden elpymistä.

Vuoden 2024 alun jälkeen obligaatiomarkkinoiden odotukset ovat maltillisempia. Tällä hetkellä näkemys rahapolitiikasta on huomattavasti realistisempi, vuoden varrelle on ennustettu kolmesta neljään koronlaskua, ensimmäinen alkukesäksi. Sekä EKP:n, Fedin että Ruotsin keskuspankin (Riksbanken) odotetaan laskevan korkojaan.

Alkuvuodesta markkinat odottivat seitsemästä kahdeksaan laskua, mikä sopi huonosti yhteen perusskenaariomme kanssa suhdanteen selkeästä elpymisestä. Pörssi on pärjännyt korkomarkkinoiden myllerryksessä erittäin hyvin, samalla kun turhan suuria odotuksia korkojen laskuista on korjattu. Pidämme tätä selkeänä osoituksena vahvuudesta.

Jos harkittavana on selkeä suhdanteen elpyminen yhdistettynä harvempiin korkojen laskuihin yhdessä vaakakupissa, sekä heikompi kasvu ja useampia korkojen laskuja toisessa vaakakupissa, olemme ehdottomasti tuottovetoisen pörssin kannalla – emmekä markkinoiden, joita ohjaavat korkojen laskut kasvupettymysten jälkeen. Huolenaiheita on toki edelleen, mutta mielestämme talouden pehmeä lasku on toteutumassa.

Tämän sanottuamme toteamme, että suunnanmuutokset rahoitusmarkkinoilla ovat usein raskaita. Ajoittain myös tuskallisia. On palkitsevaa olla oikein positioitunut, mutta ei tunnu hyvältä jos on väärin positioitunut. Usein tämä epämukavuus saa sijoittajat tekemään muutoksia salkuissaan. Markkinoilla vallitsee alituinen köydenveto epäröinnin ja luottamuksen välillä. Jokapäiväinen tehtävämme salkunhoitajina on tasapainoilla tässä ympäristössä.

NIKLAS WELLFELT
Ålandsbanken Rahastoyhtiön päästrategi
Artikkeli lehdestä Ålandsbanking 1 2024 (Julkaistu 07.06.2024)