Meriliikenteen kestävämpi tulevaisuus

Kirsi Ylärinne

ESL Shipping

Herkko Plit

P2X Solutions

Suurin osa maailmankaupan tuotteista matkustaa meriteitse. Samalla syntyy tonneittain hiilidioksidipäästöjä. Löytyykö ratkaisu uuden sukupolven polttoaineista?

Höyrylaivojen 1800-luvulla alkanut kausi aloitti meriliikenteessä fossiilisten polttoaineiden val- takauden, joka on kestänyt pitkään.

Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD kertoo vuoden 2023 meriliikennettä koskevassa katsauksessaan, että 98,8 prosenttia maailman laivastosta käyttää edelleen fossiilisia polttoaineita. Ala synnyttää noin kolme prosenttia kaikista ihmisen maapallolla tuottamista kasvihuonekaasuista.

– Muutos on ollut hidasta muun muassa siksi, että laivat ovat isoja investointe- ja ja niiden elinkaari pitkä, sanoo Kirsi Ylärinne, ESL Shippingin operatiivinen johtaja.

ESL Shipping on suomalainen, vuonna 1949 perustettu varustamo, jonka laivastoon kuuluu yli neljäkymmentä alusta. Se on Itämeren johtava kuivienirtolastien kuljettaja, joka liikennöi myös globaalisti. Kansainvälisyys aiheuttaa omat haasteensa vihreää siirtymää ajatellen.

– Paikallista lainsäädäntöä on usein helpompi toteuttaa ja hallita kuin yhtenäistä, kansainvälistä linjaa useiden satojen eri toimijoiden välillä, Ylärinne toteaa.

MUUTTUVAN SÄÄNTELYN HAASTEET

Euroopan unioni on lähtenyt voimakkaasti ajamaan useita päästöihin liittyviä asioita. Meriliikenteeseen vaikuttavat etenkin Euroopan komission kolme aloitetta, eli merenkulun päästökauppa ja energia- verodirektiivi sekä vuonna 2025 voimaan astuva, niin sanottu FuelEU Maritime -asetus, joka ohjaa lisäämään uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden määrää meriliikenteessä. Tällä hetkellä näitä polttoaineita on saatavilla varsin rajallisesti.

Myös Kansainvälinen merenkulkujärjestö International Maritime Organization eli IMO on tarttunut toimeen ja luonut yhteisiä suuntaviivoja päästövähennysten toteuttamiseksi.

Meriliikenne kaipaa sääntelyä kipeästi, sillä se on ainoa oikea tapa ohjata vihreään siirtymään. Samalla muuntuva sääntely on myös yksi siirtymän haasteista.
– Moni toimija ei uskalla tehdä investointipäätöksiä, sillä vasta kehitteillä oleva sääntelypolitiikka ei anna näkymää riittävän kauas tulevaisuuteen, Ylärinne toteaa.

ETUKENOISTA HIILINEUTRAALIUTTA

Meriliikenteen päästöistä on alettu kunnolla keskustella vasta tällä vuosituhannella. Tavoitteet ovat sitäkin kunnianhimoisempia, sillä ala tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

Ylärinne ei pidä tavoitetta mahdottomana.

– Esimerkiksi ESL Shipping on sitoutunut kansainväliseen Science Based Targets –aloitteeseen. Pyrimme hiilineutraaliuteen jo vuoteen 2040 mennessä. Käytämme jo nyt biopolttoaineita ja olemme investoineet laivateknologiaan, joka vähentää päästöjä.

Modernien alusten lisäksi oleellisia tekijöitä ovat kansallisen tason ohjeistus, vastuunjaon ja roolien selkeytyminen, toimiva polttoaineen jakeluinfra sekä logistiikan tehostaminen.

– Digitalisaatiota tulisi hyödyntää kokonaisliikenteen optimoinnissa esimerkiksi yhdistämällä vienti- ja tuontikuljetuksia, Ylärinne sanoo.

Suurin vaikutus on hänen mukaansa kuitenkin sillä, mikä saa alusten moottorit hyrräämään.

– Polttoaineilla tämä peli lopulta ratkaistaan.

Meriliikenteen sääntely alkaa kiristyä huomattavasti vuoden 2025 jälkeen.

AVAINSANA: KIERTOTALOUS

Meriliikenteen puhtaampi tulevaisuus
on todennäköisesti sähköenergian avulla tuotetuissa e-polttoaineissa, kuten e-metaanissa, e-metanolissa ja e-ammoniakissa.

Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoitti vuosina 2022 ja 2023 vihreän vedyn edelläkävijä P2X Solutionsin tutkimushankkeita SH2ORE ja SH2ORE II, jotka tarkastelivat Itämeren vähähiilisten polttoaineiden arvoketjuja sekä esittivät strategioita vähähiilisten polttoaineiden käsittelyyn ja käyttöön satamaympäristöissä.

– Hankkeet ovat selventäneet, millaisia reunaehtoja ja toiveita meriliikenteen toimi- joilla vihreää siirtymää ajatellen on, sanoo P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit.

Uuden sukupolven polttoaineisiin kohdistuu kovia odotuksia, mutta niilläkin on omat haasteensa. Esimerkiksi ammoniakki on ympäristöystävällisyydestään huolimatta ihmiselle myrkyllinen ja haastava käsiteltävä varsinkin matkustajasatamissa.

P2X Solutions rakentaa parhaillaan Suomen ensimmäistä teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitosta Harjavaltaan. Tulevaisuudessa siintää myös Joensuun tuotantolaitos, jossa valmistetaan vihreän vedyn lisäksi synteettisiä polttoaineita.

Hankkeeseen liittyy läheinen yhteistyö Savon Voiman kanssa. Avainsana on kiertotalous.

– Vetyä valmistetaan uusiutuvan energian avulla vedestä elektrolyysillä. Valmistuksessa syntyy hukkalämpöä, mikä tullaan hyödyntämään Savon Voiman kaukolämpöverkossa, Plit kertoo.

Savon Voiman biovoimalaitoksesta P2X:n tuotantolaitos ottaa talteen sen prosesseissa syntyvän hiilidioksidin, jota puolestaan käytetään synteettisen polttoaineen valmistukseen.

– Prosessin hyödyt ulottuvat näin varsinaista lopputuotetta käyttäviä tahoja paljon laajemmalle alueelle.

TULEVAISUUDEN VALINNAT TEHDÄÄN TÄNÄÄN
Plit itse uskoo puhtaasti palavan ja biologisesti hajoavan metanolin ylivertaisuuteen osana juuri meriliikenteen päästöongelman ratkaisua. Verrattuna vaikkapa metaaniin, metanoli toimii tehokkaana polttoaineena myös pitkillä siirtymillä.

– Käymme parhaillaan konkreettisia ostosopimusneuvotteluja useiden eri tahojen kanssa, Plit kertoo.

Kiinnostusta on, mutta Plit tunnistaa Kirsi Ylärinteen mainitseman vaikeuden pitkäaikaisista investointipäätöksistä.

– Fakta kuitenkin on, että vihreä siirtymä tavalla tai toisella tulee. Sääntely alkaa kiristyä huomattavasti 2030-luvulla. Voittajia tulevat olemaan ne, jotka siirtyvät sitä kohti jo nyt.

TEKSTI ELLI COLLAN KUVA ESL SHIPPING, P2X SOLUTIONS

Jaa artikkeli