Tavoite 14 kiikarissa

Ilmastouhka ja globaalin lämpenemisen seuraukset näkyvät maailmassa yhä selvemmin. Roskan ja mikromuovin täyttämät meret voivat yhä huonommin, ja jäätikköjen sulaminen herättelee huomaamaan merenpinnan nousun. Haasteet kohdistuvat myös Itämereen ja sitä ympäröivään luontoon. Kun nykytilanne näyttää tältä, on hienoa huomata, että moni herää nyt toimimaan ympäristö- ja vastuullisuusasioiden hyväksi.

Tärkeän työn johtotähtenä toimivat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä YK:n huippukokouksessa hyväksyttiin Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet. Historiallisen kokouksen tulokset vaikuttavat meidän jokaisen tulevaisuuteen, sillä tavoitteet ovat yleismaailmallisia ja voimassa kaikissa maailman maissa. Agenda 2030 on kestävän kehityksen tavoiteohjelma, joka sisältää 17 globaalia tavoitetta ja 169 osatavoitetta. Niitä tulee pitää kokonaisuutena, jotka yhdessä pyrkivät tasavertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, rauhaan ja tilan parantamiseen maailmassa. Tavoite 14 koskee meriä ja tähtää merten ja merten tarjoamien luonnonvarojen säilyttämiseen sekä niiden kestävän käytön edistämiseen.

Monet maailman merien kalakannoista ovat liikakalastettuja, joten uhattujen kantojen uudistamiseen vaaditaan globaaleja toimia. Merten resursseihin pohjautuva kasvu osoittaa niiden suuren potentiaalin maailmanlaajuiselle kehitykselle, myös köyhyyden torjunnassa. Tavoitteen 14 osatavoitteiden tarkoituksena on löytää keinoja ja toteuttaa konkreettisia toimia saastumisen, kantojen romahtamisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen hallintaan. Tärkeimpiä toimia ovat rannikko- ja merialueiden suojelu ja kunnostus. Niitä vaaditaan sekä paikallisesti, esimerkiksi Itämeren alueella, että maailmanlaajuisesti. Kaikki liittyy yhteen. Tämäntyyppiset konkreettiset toimet voivat auttaa biologisen monimuotoisuuden ja kalavarojen säilymisessä. Terveempi meri, pienentyneet päästöt ja resurssien kestävämpi käyttö edistävät osaltaan tavoitteita.

YK:n globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ovat antaneet poliitikoille, yrityksille ja ihmisille yhteiset suuntaviivat. Neovat rohkaisevia tulevaisuutta ajatellen ja sisältävät toimia, jotka ohjaavat eteenpäin samaan suuntaan: kohti kestävämpää maailmaa. Tämä koskee etenkin meriä, jotka ovat usein avainasemassa ilmaston ja ympäristön tilan parantamisessa.

Lähellä sydäntä

Tavoite 14 on erityisen lähellä Ålandsbankenin sydäntä, sillä Itämeri on pankin vastuullisuustyön keskiössä. – Olemme aidosti kiinnostuneita toimimaan Itämeren luonnon parantamiseksi, etenkin pohjoismaisesta näkökulmasta. Panostukset meren ja sitä ympäröivän luonnon parantamiseen yhdistävät meitä ja asiakkaitamme Ruotsissa ja Suomessa ja koituvat kaikkien eduksi. Itämeren kestävä kehitys myötävaikuttaa myös maailmanlaajuisiin parannuksiin, sanoo Ålandsbankenin toimitusjohtaja Peter Wiklöf.

Ålandsbanken pyrkii olemaan pankkija rahoitusmaailmassa kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden eturivissä. – Ålandsbanken oli ensimmäisten joukossa. Kaksikymmentä vuotta sitten, paljon ennen puhetta yritysten yhteiskuntavastuusta, tarjosimme asiakkaillemme luontotiliä. Tilin omistajat tukivat säästämällä erilaisia luontoon liittyviä hankkeita. Olimme vakuuttuneita siitä, että yhdessä toimimalla pystymme enempään. Siten onnistuimme aktiivisesti kasvattamaan asiakkaidemme tietoisuutta, jolloin myös työntekijämme innostuivat asiasta, Wiklöf sanoo. Ålandsbankenin luonnollinen yhteys Itämereen on lisännyt pankin omistautumista ympäristöasioille entisestään viime vuosina. Vuonna 2016 pankki lanseerasi maailman ensimmäisen biohajoavan maksukortin, joka mittaa ostosten hiilijalanjäljen.

Agendapodden-podcast

Ålandsbankenin vastuullisuustoiminta on saanut viime aikoina osakseen huomiota monissa eri yhteyksissä Itämerikortin ja siihen kytketyn Åland Indexin myötä. Yksi sellainen oli Peter Wiklöfin kutsuminen keskustelijaksi CSR Swedenin ”Vems agenda?”-podcastiin. Ihmisoikeusjuristi Parul Sharma kutsuu vieraita kaikilta yhteiskunnan sektoreilta seitsemääntoista keskusteluun YK:n 17 globaalista kestävän kehityksen tavoitteesta, joille jokaiselle on omansa.

Innostavaan, avoimeen ja rajat ylittävään keskusteluun osallistuivat Peter Wiklöf, Ruotsin meri- ja vesiviranomaisen vesiasiantuntija Ulrika Siira ja Baltic Sea Futuren projektipäällikkö Marmar Nekoro. He puhuivat johtamisen merkityksestä, henkilökohtaisesta sitoutumisesta ja myönteisten esikuvien tärkeydestä. Keskustelun aikana kävi myös ilmi, että Itämeren luonnossa ja maailman merissä tapahtuu jatkuvasti paljon silminnähtävää parannusta, mutta myös uusia ongelmia ilmenee. Edessä on siis sekä haasteita että mahdollisuuksia, ja nyt on toiminnan aika. Pankki haluaakin olla aktiivisesti mukana viemässä asioita eteenpäin ja edistämässä kestävää kehitystä, etenkin Itämeren hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Jokainen meistä voi osallistua. ”Pysähdy pohtimaan asiaa. Samahan koskee kaikkea elämässä”, Peter Wiklöf sanoo.