Siellä, missä tilliliha on herkkua

Ålandsbankenin pankinjohtaja nauttimassa lounasta vieraansa kanssa kaupungilla? Tähän et törmää Maarianhaminassa. Kun vatsa kurnii, suunnaksi ei oteta pankin ulko-ovea vaan silloin noustaan raput ylöspäin.

Alkuperäisen pankkitalon seinät natisivat liitoksissaan. Elettiin vuotta 1975 ja noin kaksisataapäisen henkilökunnan ahtaminen pankin tiloihin alkoi jo muistuttaa iloisten opiskelijoiden yritystä tunkea mahdollisimman monta ihmistä kuplavolkkariin kyseisen maailmanennätyksen rikkomiseksi. Pelastus oli käsillä, kun uusi kuparitaloksi nimetty lisärakennus vihittiin käyttöön syksyllä. Uudet 3 000 neliömetrin tilat antoivat syyn huokaista helpotuksesta. Samalla kuparitalosta tuli vertauskuva häntäänsä korkealla heiluttavalle pankille. Asiakkaiden ja henkilökunnan saamien lisätilojen lisäksi kuparitaloon mahtui muutama pikantti projekti.

Viimeinkin saatiin kulttuurinurkkaukseksi kutsuttu huone, jossa voitiin esitellä pankin Alandica-kokoelmaa! Vihdoin saatiin komea edustussauna, josta avautui Maarianhaminan upein näköala! Ja lopultakin saatiin tilava henkilökunnan ruokala.

Lähes 45 vuotta myöhemmin voimme kruunata näistä kolmesta hankkeesta voittajan: ruokasalin. Pankin kulttuurinurkkaus siirrettiin muutaman vuoden jälkeen kellarin arkistotiloihin, eikä saunakaan ollut mikään menestys, joten se muutettiin konttori- ja varastotiloiksi. Mutta ruokasali sai loistavan tulevaisuuden. Aiempina vuosina henkilökunta oli lyhyillä lounastauoillaan saanut nauttia puuroa ja voileipiä. Kuparitalossa voitiin sen sijaan tarjoilla lämpimiä aterioita. Alussa lämmitettiin puolivalmisteita, mutta vuonna 1983 keittiötä laajennettiin tuntuvasti.

Uuden keittiön suunnittelusta vastasi pankin ensimmäinen emäntä Gunnie Jansson. Keittiön rakentaminen entisiin toimistotiloihin oli kuitenkin haasteellinen. Uudet vesijohdot ja keittiölaitteiden asennus vaativat reilusti suunnittelua.

– Ilman pankin kiinteistövastaavan Frode Clemesin ja hänen seuraajansa Göran Sundblomin apua emme olisi koskaan onnistuneet. Heidän ansiostaan kaikki oli mahdollista ja tulokseksi saatiin täydellinen laitoskeittiö, Gunnie Jansson muistelee.

Sen jälkeen pankin kokit ja kylmäköt ovat voineet aloittaa työpäivänsä tuoreilla raaka-aineilla. Annika Lundqvist otti emännän ohjat käsiinsä vuonna 1996. Hän on vuosien varrella nähnyt kaiken mahdollisen. Hän on kestinnyt paljon julkisuuden henkilöitä, järjestänyt pankille salaisia lauantaipäivällisiä ja nähnyt ruokatrendien tulevan ja menevän.

– Aloittaessani valmistimme vain kotiruokaa, kuten lihapullia, kaalilaatikkoa, juuressoseita, hernekeittoa, kalaruokia, tillilihaa, palapaisteja ja uunimakkaroita. Tuolloin ei ollut erikoisruokavalioita, diabeetikkoja lukuun ottamatta.

Jo pian erikoisruokavaliot alkoivat seurata toinen toistaan: laktoositon, gluteeniton, gluteeni-laktoositon, vegetaarinen ja vegaaninen.  Sokerina pohjalla mukaan tulivat myös Montignac-, GI- ja LCHF-dieetit. Ajat ovat siis muuttuneet. Annika Lundqvistilla on kuitenkin yksi perinne, josta hän pitää kivenkovaan kiinni.

– Valmistan kerran vuodessa tillilihaa. Tykätköön tai eivät.

Nykyisin hänellä on kuitenkin yksi ylimääräinen mainoskikka tillilihaa varten.

– Kirjoitan ruokalistaan aina Tilliliha (ilman jänteitä). Monet muistavat vain koulun tillilihan sitkeät lihaklimpit.

100 tarinaa 100 vuoden ajalta

Joakim Enegren
Annika Lundqvistin, Leo Löthmanin ja Teo Tuomisen avustuksella.
Kuva: C-E-S/Ålandstidningen