03 joulukuuta 2024
Suomi

Sähkön kysyntä kasvussa

Vindkraftsfond skog

Jimmy Forsman

Salkunhoitaja, Ålandsbanken Rahastoyhtiö

Jotkut teollisuuden ja liikenteen päästövähennyksiin tähtäävät investoinnit ovat viivästyneet alkuperäisestä aikataulusta tai peruuntuneet kokonaan, samoin kuin uudet tuulivoimainvestoinnit ovat lähes pysähtyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Näistä haasteista huolimatta Suomen sähkön kysynnälle odotetaan merkittävää kasvua lähivuosina, mikä osoittaa Suomen sähkö- ja energiamarkkinoiden olevan edelleen houkutteleva investointikohde.

Uutisointi vihreän siirtymän ympärillä on viime aikoina painottunut uusien investointien kohtaamiin haasteisiin ja vihreän siirtymän on jopa vihjattu peruuntuvan. Esimerkkeinä vihreän siirtymän investointien perumisista ja viivästyksistä Suomessa ovat olleet Nesteen elektrolyysihanke Kilpilahdessa ja Blastrin vihreän teräksen tehdas Inkoossa. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan ole peruttu, vaan viimeaikaiset uutiset osoittavat, että uuden teknologian suurhankkeiden kehitys ei aina ole suoraviivaista ja muun muassa hankkeiden luvitus voi olla ennakoitua haastavampaa. Erittäin lupaaviakin merkkejä on: suomalaisen Nordic Ren-Gasin hanke Lahdessa oli kaikista Euroopan vetyhankkeista kilpailukykyisin Euroopan vetypankin järjestämässä ensimmäisessä huutokaupassa aiemmin tänä vuonna.

Kysynnän kasvua kaukolämmöstä ja datakeskuksista

Osittain viivästynyt kysynnän kasvu tarkoittaa, että investoinnit uuteen tuulivoimakapasiteettiin ovat hidastuneet merkittävästi Suomessa, kuten on nähty tänä ja viime vuonna. Samaan aikaan on kuitenkin tehty merkittäviä sähkön kysyntää lisääviä investointeja kaukolämpösektorilla ja datakeskuksiin. Kuten kirjoitimme kesällä puolivuositiedotteessamme, etenkin kaukolämmön sähkökattilat ovat joustavana kysyntäteknologiana erinomainen pari tuulivoimatuotannolle. Tauko tuulivoimainvestoinneissa ja noin 2000 MW uutta sähkökattilakapasiteettia tarkoittavat, että tuulivoiman myyntihinnan kannibalisaatioriski pienenee lyhyellä aikavälillä.

Datakeskusinvestoinneista esimerkkeinä voi mainita Microsoftin kolme hanketta Uudellamaalla, joiden yhteenlaskettu teho voi olla jopa yli 600 MW vastaten arviolta noin 5 TWh vuosittaista sähkön käyttöä. Kantaverkkoyhtiö Fingridin strategisen verkkosuunnittelun johtaja Mikko Heikkilä totesi juuri julkaisemassamme webinaarissa, että Fingrid on saanut datakeskushankkeista liityntäkyselyitä yhteensä noin 20 000 MW edestä. Tekoälyn ajama globaali kysyntä laskentakapasiteetille on rajussa kasvussa, ja sen myötä myös kysyntä uusiutuvalle sähkölle.

Suomeen kilpailukykyyn useita syitä

Suomella on selkeitä kilpailuetutekijöitä uusille sähköintensiivisille investoinneille. Sähkön hinta on kilpailukykyistä, Suomessa on merkittävää potentiaalia lisätä uusiutuvaa sähköntuotantoa ja Suomen sähköntuotannon päästöintensiteetti on jo nyt hyvin pieni. Suomen kantaverkko on erittäin toimintavarma ja Fingrid varautuu uusien asiakkaiden liittämiseen investoimalla neljä miljardia euroa verkon vahvistamiseen 10-vuotisessa investointisuunnitelmassaan. Kylmä ilmasto vähentää datakeskusten jäähdytystarvetta ja kaukolämmön suuri markkinaosuus mahdollistaa hukkalämmön hyödyntämisen datakeskuksista ja vedyn tuotantolaitoksista.

Niin sanottujen sähköpolttoaineiden (esim. synteettinen metaani tai metanoli) osalta Suomi on Ruotsin lisäksi vielä erityisasemassa, koska meillä on merkittävästi biogeenistä hiilidioksidia saatavilla metsäteollisuudesta ja kaukolämpölaitoksista. Haasteena näemme, että kansallinen tukikilpailu saa suurempaa roolia myös Euroopassa ja Suomen taloudelliset resurssit eivät tässä kisassa riitä. Mutta, kuten Euroopan vetypankin huutokaupan tulokset osoittavat, tukia huutokaupattaessa olemme vahvoilla.

Jo tehdyt investointipäätökset ja liittymissopimukset vastaavat noin 25 % kasvua nykyisen sähkön kysynnän tasoon.

Julkaisemassaan sähkön kysynnän kasvuennusteessa kantaverkkoyhtiö Fingrid mainitsee, että jo tehdyt investointipäätökset ja liittymissopimukset vastaavat noin 25 % kasvua nykyisen sähkön kysynnän tasoon. Vaikka etenkin vetytaloudessa on ollut joitain käynnistysvaikeuksia, Suomen sähkömarkkinoilla on odotettavissa paljon aktiviteettia lähivuosinakin. Rahaston salkunhoito näkeekin, että argumentit tuulivoiman puolesta ovat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ennallaan. Sähkön kysynnän kasvu useilla eri sektoreilla tarkoittaa, että kokonaiskysynnän kasvu on vankalla pohjalla eikä yhden vetykortin varassa.