Kuluvana vuonna koetut sääilmiöt ja IPCC:n tuorein ilmastoraportti ovat muistuttaneet meitä siitä, että ilmastokriisi pitää ratkaista nopeasti. Sota Euroopassa korostaa, että nopea siirtymä päästöttömiin energiantuotantomuotoihin ja energiankäytön vähentäminen on myös geopoliittisesti viisasta. Kohonneesta inflaatiosta valtaosa johtuu sähkön ja polttoaineiden hintojen noususta. Kansalaisten energialaskujen kasvaessa on esitetty, ettei marginaalikustannukseen perustuva sähkön hinnoittelu Euroopan laajuisella markkinalla ole kohtuullista ja että sähkömarkkina on ”rikki”. Mitä tahansa toimenpiteitä ilmastonmuutoksen ja inflaation hillitsemiseksi tehdään, on selvää, että vaatimus tehokkuudelle on entisestään kasvanut – aikaa, energiaa ja rahaa ei ole hukattavaksi. Historia on osoittanut, että ylivoimaisesti paras tapa estää haaskausta on valjastaa markkinat niukkojen resurssien kohdentamiseen. Niin on nytkin.
Tuotannon lisääminen on pitkällä tähtäimellä tehokkain tapa hillitä sähkön hintoja. Energiainvestointeja pidetään tyypillisesti matalan riskin infrastruktuuri-investointeina. EU:n komission käytännössä uusiutuville tuotantomuodoille ja ydinvoimalle ehdottama hintakatto on energiainvestointien kannalta poliittinen riski. Lisääntynyt poliittinen riski lisää sijoittajien tuottovaatimusta sekä vaikeuttaa hankkeiden velkarahoitusta, mikä johtaa siihen, että pienempi osa hankkeista toteutuu. Jos hintakatto on väliaikainen, sama jokaisessa jäsenvaltiossa ja saadut varat kohdistetaan sähkönkuluttajille, ei ehdotusta kuitenkaan voi pitää tässä tilanteessa aivan huonona. Tällaista hintakattoa sovellettaessa sähkön hinta markkinalla ei muutu ja kuluttajilla säilyy kannuste säästää sähköä etenkin korkean hinnan aikaan.
Väliaikaisten markkinoiden toimintaa muuttavien toimenpiteiden, kuten hintakaton (voimassa ehdotuksen mukaan huhtikuuhun 2023 asti), osalta on ensiarvoisen tärkeää, että niille on määritelty päättymismekanismi tai -hetki, jotta markkinatoimijat voivat huomioida nämä toiminnassaan eivätkä investoinnit vaarannu. Sen sijaan huonosti suunnitellut kansalliset hätäratkaisut yhteisellä markkinalla vain sekoittavat tilannetta. Esimerkiksi Espanjassa verovaroin tuettu maakaasun hintakatto johti ennätyskorkeaan maakaasulla tuotettuun sähköenergian määrään, jota vietiin naapurimaihin. Koska sähkö on tuotteena täysin homogeeninen ja helposti siirrettävissä eri maiden välillä, on marginaalihinnoitteluun perustuva mahdollisimman laaja sähkömarkkina edelleen suurimman yhteiskunnallisen kokonaishyödyn tuottava malli eikä sähkömarkkina perusteiltaan siksi ole ”rikki”.
Merkittävin virstanpylväs EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä oli päästökauppajärjestelmän perustaminen vuonna 2005. Koko toimikautensa ajan päästökauppajärjestelmään kuuluvien toimijoiden (mm. suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset) hiilidioksidipäästöt ovat alittaneet niille asetetun vuotuisen katon, ja kattoa on lisäksi kiristetty koko ajan. Päästökaupan rakenne johtaa siihen, että päästöjä kannattaa vähentää ensin siellä missä se on edullisinta. Tämä on tehokkuusnäkökulmasta oleellista. Toiseksi, koska koko päästökauppasektorin vuotuiset päästöt määräytyvät ennalta määrätyn alenevan vuotuisen katon kautta, yksittäisen toimijan tai toimialan päätöksillä ei ole suoraa vaikutusta päästöihin EU:n tasolla. Nämä kaksi perusperiaatetta unohtuvat turhan usein. EU:n komissiokin esitti vihreän vedyn kriteeriksi, että vedyn tuottamiseen vaaditaan samanaikaisesti toteutuvaa uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa (ns. lisäisyysvaatimus), mikä sivuuttaa päästökaupan. EU:n parlamentti onneksi kuitenkin poisti lisäisyysvaatimuksen.
Markkinamallit ovat nyt kovassa testissä. Tehottomuuteen ja päästötavoitteiden karkaamiseen johtava sääntely uhkaa lisääntyä. Jos muutokset markkinamalleihin ovat maltillisia ja ne tehdään oikein, nyt käsillä olevat ilmasto- ja sähkönhintakriisit voivat muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja jopa nopeuttaa siirtymää kohti päästötöntä yhteiskuntaa.
Teksti: Ålandsbanken Tuulivoima erikoissijoitusrahaston salkunhoitotiimi - Jimmy Forsman, Juha Känkänen & Marjukka Sippola
Tervetuloa pankkiin joka arvostaa sinua ja ympäristöä!
