Näin ympäristö voitti

Mantra kuului: korkeampi korko kaikille! Suomalainen verolainsäädäntö laittoi kuitenkin 1990-luvulla keppejä pankkien rattaisiin, kun ne yrittivät houkutella asiakkaita korkeammilla koroilla.

– Korot olivat verottomat 2 prosenttiin saakka, mutta sen yli oli maksettava veroa. Kolmen prosentin korolla asiakas ei olisi saanut juurikaan kahta prosenttia enempää. Korkokilpailuun ei siis ollut mitään järkevää syytä, kertoo Edgar Vickström, joka toimi tuolloin pankin sektorijohtajana.

Miten siis avata Gordianin korkosolmu? Siihen tarvittiin hitunen luovuutta. Vuosi oli 1997 ja Edgar Vickström istui ja pallotteli eri vaihtoehtoja mannersuomalaisten konttoripäälliköiden kanssa. Pian heillä välähti.

– Entä jos antaisimmekin 2,2 prosentin koron, josta 2 prosenttia maksettaisiin asiakkaalle ja 0,2 prosenttia jollekin, jota asiakas rakastaa, Vickström muistelee sanoneensa.

Mitä siis asiakas rakastaisi koron lisäksi? Aluksi pohdittiin urheiluyhdistyksiä ja hyväntekeväisyyttä. Pikkuhiljaa kokouspöydän ääreen kokoontuneet nyökyttelivät hyväksyvästi yhdelle idealle. Pankki alkaisi jakaa ympäristöbonuksia. Näin Ålandsbankenin Ympäristötili näki päivänvalon.

– Korkokilpailu alkoi, asiakkaat riensivät iloisina luoksemme ja ulkoinen ympäristösitoutumisemme sai lentävän lähdön. Mission completed, toteaa Vickström.

100 tarinaa 100 vuoden ajalta

Joakim Enegren
Annika Lundqvistin, Leo Löthmanin ja Teo Tuomisen avustuksella.