Maailman hiljaisin maihnnousu

Suora käsky kuului: Menkää Helsinkiin, avatkaa pankin ensimmäinen konttori Manner-Suomessa ja tehkää hyviä kauppoja. Mutta älkää pitäkö hälyä itsestänne.

Pieni kommandojoukko koostui kahdesta pätevästä herrasta, jotka osoittautuvat täydelliseksi tiimiksi tehtävää varten. Pääkaupunkiin asettautumiseen oli monta hyvää syytä.

– Tarkoituksena oli luoda helpommat yhteydet viranomaisiin ja ennen kaikkea rakentaa suhteita yhtiöihin, joilla oli toimintaa Ahvenanmaalla. Halusimme heidän avaavan tilin Helsingin konttorissamme, jotta saisimme osamme Ahvenanmaalta tulevasta rahaliikenteestä, kertoo Peter Grönlund, josta tuli Manner-Suomen ensimmäisen konttorin johtaja.

Peter Grönlund oli kuin luotu tähän tehtävään. Vuonna 1981 Ålandsbanken oli perustanut Postipankin kanssa yhteisen yhtiön PSP & Co:n Lontooseen. Tuolloin Grönlund oli saanut tilaisuuden viettää kolme intensiivistä kuukautta Lontoon Cityssä ja nähdä, miten yhtiön toimitusjohtaja Jorma Aranko kollegoineen oli luonut ja hoitanut suhteita useisiin suurpankkeihin. Lontoossa nuori ahvenanmaalainen pankkimies oppi jo pian, että Banking is a people business.

Peter Grönlundin palattua Lontoosta hän laati ensitöikseen muistion ja luonnoksen pankin vakiinnuttamiseksi Manner-Suomeen. Kaiken ytimenä oli rakentaa suhteita suuryhtiöihin ja saada ne asiakkaiksi. Pankin johto nyökytteli tyytyväisenä. Jäljellä oli kuitenkin vielä yksi kysymys: kuka sopisi Peter Grönlundin pariksi Helsinkiin?

– Sanoin, että ottaisin mielelläni mukaan Jan Tallqvistin. Ajatuksenani oli, että asiakastapaamisissa minä keskustelisin pankkiteknisistä kysymyksistä, jotka eivät olleet noihin aikoihin Jannen vahvimpia puolia, koska hän oli juristi. Helsinkiläisenä Jan tunsi sen sijaan helkutin paljon ihmisiä, sanoo Peter Grönlund.

– Aloin järjestää tapaamisia useiden suuryhtiöiden kanssa, jotka kaikki toivottivat meidät tervetulleiksi, vaikka kohtelivatkin meitä hieman isoveljellisesti, Jan Tallqvist muistelee.

Helsinkiin ei marssittu kuitenkaan riemusaattueessa torvisoittokunnan säestyksellä – päinvastoin. Kaiken piti olla hienovaraista. Asiat saattaisivat nimittäin hankaloitua, jos Ålandsbankenia pidettäisiin mahdollisena kilpailijana.

– Sen vuoksi toimitusjohtaja Thorvald Eriksson halusikin, ettemme vahingoittaisi hyviä suhteita, jotka meillä oli esimerkiksi KOP-pankkiin, Grönlund toteaa.

Varovainen Eriksson veti myös käsijarrusta, kun innokas kaksikko esitteli ensimmäisen ehdotuksensa uutta konttoria varten.

– Olimme käyneet tutustumassa vanhaa kauppahallia vastapäätä olevaan Victor Ekin taloon. Rakennus oli myynnissä ja halusimme ostaa sen. Investointia pidettiin kuitenkin liian suurena, toteaa Jan Tallqvist.

Sen sijaan uusi kohde valittiin kivenheiton päässä sijaitsevasta perinteikkäästä kivitalosta. Ålandsbankenin konttori avattiin 4. tammikuuta 1982 Unioninkatu 30:ssa, Senaatintorin ja Kauppatorin puolivälissä. Keskeisen sijaintinsa ansiosta konttorista tuli erinomaisen strateginen ponnahduslauta uusiin haasteisiin. Siitäkin huolimatta, että silakanhaju oli ajoittain melko voimakas.

100 tarinaa 100 vuoden ajalta

Joakim Enegren
Annika Lundqvistin, Leo Löthmanin ja Teo Tuomisen avustuksella.
Valokuva: Kauppatori Helsingissä 1930-luvulla. Ålandsbanken avasi 50 vuotta myöhemmin ensimmäisen mannersuomalaisen konttorinsa rakennuksessa, joka on kuvassa vinosti raitiovaunun takana. Kuva: Museovirasto.