Caroline Grotenfelt-Fyhr – kasvihuoneiden tulevaisuus

Mitäpä sitä kieltämään. Toimitusjohtaja Caroline Grotenfelt-Fyhr tykkää kontrollista. Ja kun toimialana on alkutuotanto, kontrolli tarkoittaa keleistä riippumatonta kasvihuoneviljelyä. Famifarm on Suomen johtava salaatteihin ja yrtteihin erikoistunut kasvihuoneyritys, joka panostaa kontrolloituun viljelyyn. Vuonna 1987 toimintansa aloittaneen yrityksen tuotanto sijaitsee valtaosin Pohjois-Savon Joroisissa. Siellä yhtiöllä on kasvihuoneita noin 5,5 hehtaaria eli kahdeksan jalkapallokentän verran. Kasvihuoneissa kasvatetaan yli 50:tä salaatti- ja yrttilaatua. Joka päivä rekat hakevat Järvikylän kartanolta noin 85 000 ruukkua, jotka matkaavat kohti kuluttajia kaikkialle Suomeen.

Perinteinen kasvihuoneviljelykään ei piittaa sään vaihtelu, mutta nyt Famifarm vie kontrolloidun viljelyn uudelle tasolle. Juvalle Etelä-Savoon on rakennettu yksi Pohjoismaiden suurimmista kerrosviljelmistä. Kyseessä on yhtiön historian suurin yksittäinen investointi, joka on arvoltaan noin 10 miljoonaa euroa.

– Kerrosviljely eroaa perinteisestä kasvihuoneviljelystä siten, että tuotteet kasvavat täysin kontrolloidussa ja suljetussa ympäristössä. Se mahdollistaa kiertotalouden mukaisen tuotannon, jossa ravinteita, vettä ja energiaa sekä kasvatuspinta-alaa käytetään erittäin tehokkaasti. Salaattien kasvuympäristön säätely tapahtuu automaattisesti , sanoo Grotenfelt -Fyhr. Viljelypinta-alaltaan 2 700 neliömetrin kerrosviljelmä on ollut käytössä vasta muutaman kuukauden, joten Grotenfelt-Fyhr on vielä varovainen puhuessaan kerrosviljelyn haitoista ja hyödyistä.

– Olemme ylösajovaiheessa, mutta tulokset vaikuttavat lupaavilta.

Famifarmin taustalta löytyvät hulppeat puitteet ja pitkät perinteet. Tänä vuonna tulee kuluneeksi jo 350 vuotta siitä, kun Järvikylän kartanoa isännöi Grotenfelt. Caroline ja hallituksen puheenjohtajana toimiva veli Albert Grotenfelt ovat tilan 11. sukupolvi.

– Aikaisemmin meitä oli kolme sisarusta, mutta siskoni, jolla oli Downin oireyhtymä, menehtyi 18 vuotta sitten.

Järvikylän kartanon omistaa ja sitä isännöi Albert. Caroline perheineen asuu Helsingissä. Hän on pari päivää viikosta Joroisissa ja johtaa muuten yritystä Helsingistä käsin.

– Suhteemme Albertin kanssa on mutkaton ja täydennämme toisiamme liike-elämässä. Teemme niin tiiviisti töitä yhdessä, että välillä on muistutettava itseään, että kysyy veljeltään eikä kollegaltaan, miten voit.

Kasvihuone- ja ruukkubisneksen keksi Carolinen ja Albertin isä Karl Grotenfelt. Ensimmäiset salaatit kasvatettiin navetan vintillä, joka oli niin surkeassa kunnossa, että Kalle-isä keksi kalliin remontin sijasta kokeilla vinttiä ruukkukasvien
kasvattamiseen.

– Ruukuissa myytävät salaatit ja yrtit olivat 1980-luvulla jotain uutta ja omituista. Kaupoissa salaatti tarkoitti käytännössä kiinankaalia, muuta ei ollut, Caroline sanoo.

37-vuoden aikana valikoima on monipuolistunut ja laajentunut. Viimeisimpinä uutuuksina on lanseerattu syötävä orvokki ja salaattisekoituksia. Salaateissa ja yrteissä kilpailu on perinteisesti ollut kotimaista. Kuitenkin Suomessa myytävistä, viime vuosina markkinoille tulleista salaattisekoituksista vain viidennes tulee Suomesta. Famifarmin kerrosviljelynä tuotetut salaattisekoitukset Maukas ja Raikas tuovat tähän tuoteryhmään vahvan kotimaisen panostuksen. Salaattisekoitukset, sekä kesän tuleva uutuus, löytyvät kaupan kylmähyllystä, joka on uusi aluevaltaus Famifarmin Järvikylätuoteperheelle.

Famifarmissa ajatellaan, että vastuullisuus on kokonaisuus ja vastuullisuus on tekoja.

– Usein vastuullisuuskeskustelua hallitsee ympäristövastuu, mutta meidän mielestämme sekä sosiaalinen että talou dellinen vastuu ovat yhtä tärkeitä. Talou dellinen vastuu eli liiketoiminnan kannattavuus takaa toiminnan jatkuvuuden ja luo pohjan sosiaaliselle vastuulle sekä tarvittavat resurssit ympäristövastuuseen investoimiseen.

Famifarm työllistää noin 140 henkilöä 13:sta eri kansallisuudesta. Vaikka yhtiö panostaa merkittävästi viljelyteknologioihin ja automaatioon, on ihmisen silmän ja käden koordinaatio kasvien käsittelyssä edelleen ylivertainen.

– Hyvinvoiva työyhteisö on menestyksen edellytys. Meillä on kiva ja kansainvälinen porukka ja rakennamme määrätietoisesti famifarmilaisen identiteettiä. Olemme ja saamme kaikki olla erilaisia, mutta meitä määrittävät tietyt vastuut ja asiat. Olemme kohteliaita toisillemme, teemme töitä huolellisesti ja mietimme aina, miten asiat voisi tehdä paremmin.

Ympäristövastuun saralla Famifarm etenee askel askeleelta. Investoinnit omiin aurinkopaneeleihin aloitettiin vuonna 2018 ja sähkösopimukset ulkopuolisten toimittajien kanssa vaihdettiin tuulisähköön. Yrityksen käyttämä sähkö on nyt tuotettu sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla.

– Kasvatusruukkujen vaihtaminen muovista kartonkiin oli melkoinen rahallinen ponnistus ja tutkimusmatka. Esimerkiksi viljelylliset seikat kuten veden haihtuminen muovi- ja paperiruukun välillä ovat aivan erilaisia, kertoo Grotenfelt-Fyhr.

Työ kuitenkin kannatti: nyt Famifarm säästää kahdeksan tonnia muovia vuodessa ja kuluttaja kiittää lajittelupisteellä. Kokemukset kasvatusruukuista otettiin käyttöön myös kuljetusalustoissa, jotka niin ikään vaihdettiin muovisista kartonkiin. Tämä vähentää yrityksen muovin tarvetta 140 tonnilla vuodessa.

– Myös investointimme kerrosviljelyyn ja kiertotalouteen on panostus kestävään kehitykseen. On mahdollista, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuotteistamme viljellään kerrosviljelmin.

Grotenfelt-Fyhr on Ålandsbankenin pitkäaikainen asiakas. Pankkisuhdettaan hän kuvailee välittömäksi ja lämminhenkiseksi. Tärkeää Grotenfelt-Fyhrille ovat yhteiset arvot ja tekemisen kulttuuri.

– Ålandsbankenin Itämeri-työ on poikkeuksellisen vaikuttavaa ja määrätietoista. Siinä on hienoa myös se, että se kutsuu muita toimijoita mukaansa ja antaa näille mahdollisuuksia kehittää ideoita, jotka edesauttavat Itämeren tilaa.

Ålandsbankenin ennakkoluulottomuus esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseksi on myös Famifarmia ja Ålandsbankenia yhdistävä tekijä. Järvikylän salaatteja ja yrttejä kun on monitoroitu jo vuosituhannen vaihteesta asti massiivisessa datankeruuhankkeessa. Eihän sitä ikinä tiedä, milloin tekoäly lyö läpi myös ruukkuviljelyssä ja salaattidata voidaan syöttää roboteille.

Teksti JOUNI KANTOLA Kuva JETRO STAVÉN
Artikkeli lehdestä Ålandsbanking 1 2024 (Julkaistu 07.06.2024)