Asiantuntija, joka ei koskaan anna periksi

On vaikeaa olla huomaamatta, että Anna-Stinan suuri intohimo elämässä on liikunta. Hän on juuri tullut kotiin Ranskasta, jossa hän osallistui Le Marathon des Châteaux du Médoc-maratoniin. Kyseessä on juoksukilpailu, joka kulkee Bordeaux’n parempien alueiden läpi. Ajatuksena on, että osallistujat eivät ainoastaan juokse, vaan tutustuvat myös paikallisiin viineihin. Maistiaislasit ilmaantuvat jo kolmannen kilometrin jälkeen, kertoo Anna-Stina. Ja sama jatkuu noin joka toinen kilometri, jokaisen uuden viinitilan kohdalla…

– En ole kyllä koskaan maistanut niin monia viinejä. Enkä kyllä koskaan ole juossut niin hidasta maratonia.

Loppuaika oli – hänen omien mittojensa mukaan – vaatimattomat 5 tuntia ja 40 minuuttia. Mutta se johtui enemmänkin hyvästä seurasta kuin pienten maistiaislasien todellisesta alkoholimäärästä.

Médocissa hän juoksi maratonin, mutta Anna-Stinan suuri intohimo on triathlon. Ennen kaikkea Havaijilta lähtöisin oleva alkuperäinen Ironman. Hän tähdentää –puhummehan pitkän kokemuksen omaavasta rahastonhoitajasta – että Ironman on kiinalaisten omistama pörssilistattu yhtiö. Eikä ”Ironwomania” ole olemassakaan, kilpailussa miesten ja naisten välille ei tehdä eroa. Kaikilla osallistujilla on edessään sama epäinhimillinen suoritus: 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja 42 kilometriä juoksua, siis kokonainen maraton.

Viehätys juoksuun on aina ollut olemassa, mutta ensimmäisen triathloninsa Anna-Stina teki vuonna 2012. Puolikas triathlon synnytti halun tehdä lisää. Vuonna 2015 hän suoritti kokonaisen Ironman-kilpailun Frankfurtissa.

Sen jälkeen seurasivat Itävalta, Sveitsi, Texas, ja vuonna 2020 vuorossa on Ruotsin Kalmar. Hän unelmoi saavansa jonakin päivänä osallistua Ironmaniin Havaijilla. Vapaaaikanaan Anna-Stina siis harrastaa ääriurheilua, mutta yhteys työhön on selvä:

– Liikun paljon luonnossa. Ja uidessa voi selkeästi nähdä miten luonto ja vesi voivat. Veden vointi liittyykin läheisesti Anna-Stinan vastuualueeseen Ålandsbankenilla.

– Kestävä kehitys on laaja käsite. Eivätkä kaikki välttämättä tarkoita samoja asioita käyttäessään sitä, Anna-Stina selittää.

Vahva trendi on, että kestävällä kehityksellä yhä useammin tarkoitetaan ilmastoa. Finanssimaailmassa kaikki odottavat – varsinkin Anna-Stinan kaltaiset asiantuntijat – mitä EU aikoo tehdä seuraavaksi. Komissio valmistelee kestävän kehityksen direktiivin mukaista toimintakehystä, ja avainasemassa on komission mukaan finanssiala. Euroopasta tulee maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa ja tavoitteena on, että pääoma ohjataan kohti ilmastokysymysten ratkaisuja, ja poispäin ilmiselvistä ongelma-alueista.

Mutta Anna-Stinan työ kestävän arvonluonnin parissa sisältää kaikki ESG-tekijät, joista ympäristö – E niin kuin Environment – on yksi. Muut kirjaimet tarkoittavat yhteiskuntaan (Social) ja hyvään hallintotapaan (Governance) liittyviä kysymyksiä. Kun Ålandsbanken tarjoaa asiakkailleen sijoitusmahdollisuuksia, tulee niillä olla huolellisesti tarkistetut toimintaperiaatteet koskien ympäristöä, ihmisoikeuksia, työoikeutta, hallintotapaa ja korruption vastaista työtä.

– Sijoituksen tulee olla sekä laadukas että pitkäkestoinen. Sijoitukset ovat kuin maraton, edessä on pitkä matka.

Anna-Stinan näkökulmasta sijoituksissa on kyse paljon muustakin kuin pelkästä tuoton luomisesta. Sijoittaja tulisi mieluummin nähdä osallisena, joka on mukana yhtiön ohjaamisessa ja sen tulevaisuudessa. Monet näkevät kestävän kehityksen kuluna, mutta kyseessä on myös riskitason alentaminen. Kestävään kehitykseen panostavat yhtiöt pienentävät esimerkiksi pääomakustannuksiaan ja lisäksi niiden riski joutua median riepoteltaviksi pienenee. Anna-Stina saa tämän kuulostamaan itsestäänselvyydeltä:

– On tärkeää olla olemassa myös 20 vuoden päästä.

Aikaisemmin käytössä oli ”itsesääntely”. Anna-Stinan mukaan se toimi jossakin määrin, mutta myöhemmin mukaan ovat tulleet säännöstöjen muutokset ja tiukennukset. Ja lisää on odotettavissa. Ruotsissa ollaan Suomea edellä. Siellä media seuraa valppaammin tilannetta ja eri tekijöiden saavutuksia. Suomessa tämä on uudempi ilmiö – sen takia Anna-Stina viettääkin nyt suuren osan ajastaan Helsingissä. Kaikilla finanssialan tekijöillä tulee olla asiat kunnossa, huolimatta alkuperämaasta.

Anna-Stina aloitti uransa rahastonhoitajana Ålandsbankenin Helsingin konttorissa vuonna 2006. Vain kaksi vuotta myöhemmin, vuoden 2008 pörssiromahduksen aikana, hän sai kokea aidon huolen koko kansainvälisen finanssijärjestelmän romahtamisesta. Tämä on vaikuttanut suuresti hänen näkemykseensä alasta, riskeistä ja kestävästä kehityksestä. Toisenlaisen ajan ja toisenlaisen pankkimaailman kokenut ihminen on etulyöntiasemassa, Anna-Stina pohtii. Silloin ymmärtää, että korot voivat olla korkeammat, että tämän päivän tilanne ei ehkä ole normaalia, että laskukaudet tulevat ja menevät.

– Seuraavan laskukauden aikana näemme, mistä isot tekijät ovat todella tehty, sanoo Anna-Stina.

Vuonna 2016 hän siirtyi Tukholman konttoriin tärkeän työn pariin, ja vastaa siellä rahastojen valinnasta Ålandsbankenin asiakkaille. Näiden vuosien aikana kiinnostus kestävän kehityksen kysymyksiin finanssialalla on vain kasvanut. Joten miltä tuntuu olla hänen asemassaan, ja miltä tuntuu saada mahdollisuus vaikuttaa finanssialaan koskien ympäristökysymyksiä, yhteiskunnallisia kysymyksiä ja hallintotapaa?

– Se tuntuu tosi hyvältä, hän vastaa empimättä.

Anna-Stinalla ei ole mitään sitä vastaan, että häntä kutsutaan ”asiantuntijaksi”, ja hän on myös sitä mieltä, että ”käsissäni oleva valta” mahdollistaa vaikuttamisen siihen, miten markkinat arvioivat sijoituksia. Se tuntuu toiveikkaalta. Jotain uutta on hiipinyt mukaan, ja yhä useammat näkevät tämän uuden luomat mahdollisuudet.

Kestävyysstrategioiden asiantuntijana voi työskennellä monin eri tavoin auttaakseen asiakkaita. Fokus voi vaihtua, mutta kestävä kehitys on pääperiaate. Syyskuussa 2019 Ålandsbanken Green Bond ESG -korkorahasto sai Joutsenmerkin. Rahastolla on kaksi hoitajaa, ja Anna-Stina on yksi niistä.

– Olemme eteviä niillä resursseilla, jotka meillä on. Otamme isoja askeleita, sanoo Anna-Stina pankistaan.

Itämeriprojekti, Ålandsbankenin sydänkysymys, ei oikeastaan kuulu hänen tehtäviinsä, mutta kestävän kehityksen asiantuntijana hän luonnollisesti miettii, miten tämä luonnon resurssi voi. Monet niistä säännöksistä, jotka hänellä on tukenaan jokapäiväisessä työssään, puuttuvat kokonaan. Pääosa päästöistä tulee maataloudesta, pienimuotoisista toimista, ja niistä Itämerta ympäröivistä maista, joissa Ålandsbankenilla on vain vähän mahdollisuuksia toimia positiivisena voimana. Mutta Anna-Stina toteaa:

– Periksi ei tule antaa. Ei treenin eikä työpäivän aikana.

Työ kestävyysasiantuntijana täyttää 70 % hänen ajastaan. Loppuajan hän käyttää edelleenkin Ålandsbankenin asiakkaille sopivien rahastojen valitsemiseen. Anna-Stinan
tehtävänä on tarkistaa ja arvioida korkorahastoja. Suuri osa vapaa-ajasta kuluu treenin parissa. Tavoitteena on tulla nopeammaksi sekä vedessä, pyörän selässä että juostessa. Fyysiset haasteet liittyvät myös psyykkiseen hyvinvointiin, ongelmien – joskus työhön liittyvien – miettimiseen ja ratkaisuun.

– Omien ajatusten parissa vietetään hyvin monta tuntia. Se on meditaatiota. Treeni antaa enemmän energiaa, fokusta – ja kärsivällisyyttä! Joskushan työ on juuri hankalien tehtävien kimppuun käymistä...

Anna-Stinan miesystävä on myös, onneksi, innostunut triathlonista. Viime kesänä ympäristö muistutti jälleen itsestään, kun he osallistuivat triathloniin Ranskan Alpe d’Huez’issa, lähellä Grenoblea. Kilpailu osui samaan aikaan aluetta kohdanneen äärimmäisen lämpöaallon kanssa. Tietenkin Anna-Stina eniten mietti, miten selvitä etapista kerrallaan. Mutta hänellä oli myös aikaa miettiä ilmastonmuutosta. Mitä vaikutuksia sillä voi olla hänen vapaa-ajanharrastukseensa? Tuleeko lähitulevaisuudessa edes olemaan mahdollista kilpailla lämpimissä paikoissa? Onko se kestävää?

Teksti: John Hennius, kuva: Viktor Fremling
Artikkeli lehdestä Ålandsbanking 2/2019
(julkaistu 19.12.2019)