Aidolla tahdolla saa paljon aikaan

Mitä enemmän professori Anders Richtnér kuuli hankkeesta keväällä 2016, sitä epäluuloisemmaksi hän tuli. Terve kriittisyys oli toki paikallaan, koska hanke, johon hän oli ryhtymässä, saatettiin leimata epärealistiseksi tai täysin hulluksi.

– Kun kuulin Itämeriprojektista ja Åland Indexista, ajattelin ensimmäisenä Vau, tässä meillä on toimija, joka haluaa erottua massasta. Seuraava ajatukseni oli Mutta odottakaahan vähän, voiko ja pitääkö pankin tehdä näin? kertoo Richtnér Tukholman kauppakorkeakoulusta.

On monta syytä sille, miksi Ålandsbankenista tuli maailman ensimmäinen asiakkaidensa hiilijalanjälkeä mittaava pankki. Pankin aikaisemmat ponnistelut ympäristöhankkeiden hyväksi olivat olleet osaltaan raskassoutuisia ja kestävää kehitystä koskevat sisäiset keskustelut olivat synnyttäneet ajatuksen laaja-alaisemmasta ympäristösitoutuvuudesta. Tätä edelsi silmät kertaheitolla avaava purjehdusretki kesällä 2014.

– Olin Saaristomerellä purjehtimassa, kun näin leväliejua vedessä. Näky oli minulle herätyskello, kertoo pankinjohtaja ja Ålandsbanken Suomen johtaja Anne-Maria Salonius.

Jo pian työn touhussa oli pysäyttämätön kolmikko: Salonius, pankin hallintojohtaja Tove Erikslund ja heidän yhteistyökumppaninsa Mathias Wikström viestintätoimisto RBK:sta. He paloivat intoa asiaa kohtaan ja heidän järkähtämätön vakaumuksensa ja innostuneisuutensa tarttuivat myös heidän tapaamiin ihmisiin.

– Meitä ajoi eteenpäin uskomaton energia ja aito tahto Itämeren pelastamiseksi, kertoo Anne-Maria Salonius.

Sanonta Mikään ei voi pysäyttää ideaa jonka aika on tullut kuvaa osuvasti kolmikon esiinmarssia. Esimerkiksi ammattilaistuomaristo tarjoutui valitsemaan Itämeriprojektin innovaatiokilpailun voittajan, luottokorttiyhtiö Mastercard hyväksyi ympäristöystävällisen Itämerikortin ainutlaatuiseen designin ja tilintarkastusyhtiö KPMG antoi asiantuntijoidensa auttaa Åland Indexin mittausinstrumentin toteuttamisessa.

Yritysaktivismin ajanmukaisuudesta saatiin jo pian todisteita. Heti Itämeriprojektin lanseerauksen jälkeen pankkia aletttiin kutsua esitelmöimään hankkeesta YK:n eri järjestöille.

Ympäröivän maailman kiinnostus hanketta kohtaan oli suuri ja aito. Lisäksi Ålandsbanken tarjosi työnsä avoimelle alustalle kaikkien saataville. Kuka tahansa saattoi tulla mukaan – Kaikki on katettu, olkaa hyvät ja ottakaa! Tässä Tove Erikslund näki haasteen.

– Ålandsbanken on pieni toimija ja kansainvälisesti katsottuna minimaalinen yritys. Sen vuoksi saatoimme jo lyhyessä ajassa vakuuttaa sekä johdon että työntekijät siitä, että Itämeriprojektiin kannatti panostaa sekä aikaa että rahaa. Ymmärrän hyvin, että kansainväliseltä suuryhtiöltä kestää kauemmin päästä alkuun, mutta kaikki on tehtävä koko sydämellä. Se on ainoa tapa onnistua, olipa yritys kuinka suuri tai pieni hyvänsä.

Entä mitä professori Anders Richtnér teki? Niinpä. Vakuuduttuaan Itämeriprojetin kantavuudesta, hän ryhtyi töihin ja laati kollegansa Emma Stenströmin kanssa tapaustutkimuksen Bank of Åland – Solving the Global Challenge of Oceans. Työ esiteltiin vuonna 2016 opiskelijoille Global Challenges Contextual Studies -kurssin yhteydessä Tukholman kauppakorkeakoulussa.

– Minua houkutti toisaalta maailmanlaajuinen haaste ja ilmeinen tarve ratkaisun löytämiseen, toisaalta taas kysymys siitä, onko pankin tehtävänä luoda ratkaisuja, sanoo Richtnér.

100 tarinaa 100 vuoden ajalta

Joakim Enegren
Annika Lundqvistin, Leo Löthmanin ja Teo Tuomisen avustuksella.
Kolmiapila, jota Ei-sana ei pysäyttänyt. Vasemmalta Anne-Maria Salonius, Mathias Wikström ja Tove Erikslund.
Kuva: Viktor Fremling