Aikainen herääminen on suosittu keino parantaa tehokkuutta ja saada enemmän aikaan päivän aikana. Tutkija Ilona Merikannon mukaan vuorokausirytmin muuttaminen saattaa kuitenkin olla jopa vaarallista.
Applen Toimitusjohtaja Tim Cook herää aamulla kello 04.00, vastaa sähköposteihin ja suuntaa sitten kuntosalille. Michelle Obama nousee kello 04.30 ja aloittaa päivänsä lyhyellä treenillä. Heihin verrattuna Virgin Groupin perustaja Richard Branson herää suhteellisen myöhään lähteäkseen uimaan kello 05.00, ja Elon Muskin herätyskello soi vasta aamukuudelta.
Jos nämä eri tavoin huippumenestyneet henkilöt nousevat kukonlaulun aikaan, voisiko varhainen aamuherätys olla avain menestykseen myös meille muille?
Asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Vuorokausirytmimme on osa meitä, eikä iltavirkusta voi tulla aamuvirkkua pelkällä päätöksellä.
Geneettinen vuorokausirytmi
– Vuorokausirytmimme, tarkemmin sanottuna sirkadiaaninen rytmi, on suurelta osin perinnöllinen ja synnynnäinen. Alle kaksi prosenttia väestöstä muuttaa rytmiään täysin elämänsä aikana, selittää Helsingin yliopiston kansanterveystieteen dosentti Ilona Merikanto, joka on tutkinut ihmisen vuorokausirytmiä.
Sirkadiaaninen rytmi on kehon sisäänrakennettu kello, joka toimii noin 24 tunnin sykleissä. Se säätelee muun muassa väsymyksen ja virkeyden tilaa, näläntunnetta ja jopa hormonitasojen vaihteluja päivän aikana. Sirkadiaaniseen rytmiin vaikuttavat voimakkaasti valo ja pimeys.
Kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan ole sama sisäinen kello ja silloin puhummekin niin kutsutuista kronotyypeistä. Yksinkertaistetusti ihmiset voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: pirteisiin aamuihmisiin, jotka väsyvät illan tullen, iltaihmisiin, jotka ovat väsyneitä aamulla mutta energisimmillään illalla ja yöllä, ja niihin, joiden energiataso ja virkeys ovat parhaimmillaan päiväsaikaan.
– Ihminen pystyy jonkin verran säätämään sirkadiaanista rytmiään, mutta se vaihtelee yksilön ja iän mukaan, toteaa Ilona Merikanto.
“Vuorokausirytmi, tarkemmin sanottuna sirkadiaaninen rytmi, on suurelta osin perinnöllinen ja synnynnäinen ominaisuus.”
Eroavaisuuksien korostaminen
Johtajuusvalmentaja Robin Sharma kuuluu niihin, joiden mielestä aikaisin heräävät ihmiset menestyvät paremmin. Hänen elämäntapakonseptinsa ja kirjansa “5 AM Club – Ota aamut haltuusi, kohenna elämääsi” perusajatuksena on lyhyesti sanottuna se, että aamuviideltä herääminen voi maksimoida tuottavuuden, elämänlaadun, henkilökohtaisen kehityksen ja antaa päivälle hyvin rakennetun alun.
Ilona Merikanto suhtautuu tähän kuitenkin varauksella.
– Tällaiset kirjat ja teoriat saattavat saada meidät tuntemaan itsemme huonoiksi ihmisiksi. Meidän tulisi sen sijaan paremmin tiedostaa, että olemme erilaisia ja myös unentarpeemme on yksilöllistä.
Hänen mukaansa liian äkillinen vuorokausirytmin muuttaminen voi olla haitallista.
– Tutkimukset osoittavat, että rytmin muok kaaminen saattaa johtaa uni ja aineenvaihduntahäiriöihin ja jopa sydän ja verisuonitauteihin.
“Kaikkien ihmisten sisäinen kello ei ole samanlainen.”
Iltaihmiset ovat luovempia
Merikannon mukaan yhteiskunta suosii tietyssä määrin aamuihmisiä, ja aikaiset aamut yhdistetään usein kyvykkyyteen ja tehokkuuteen.
– On kuitenkin tutkimuksia, jotka osoit tavat, että iltaihmisillä on usein hieman korkeampi koulutustaso ja heitä on enemmän luovissa ammateissa. Ei ole kuitenkaan luotettavaa tilastoa siitä, kumpi tyyppi ansaitsee enemmän. Sen sijaan iltaihmiset näyttäisivät kuolevan keskimäärin hieman nuorempina.
Ehkä yhteiskunnan tulisi muuttua, sen sijaan että yrittäisimme väkisin muokata itseämme ja sisäistä rytmiämme.
– Pandemian aikana monet työskentelivät kotoa käsin ja tuolloin opimme, että joustavat työajat toimivat hyvin. Niiden, joiden suoritustaso on parempi myöhemmin päivällä, tulisi saada työskennellä silloin, sen sijaan että heidät pakotetaan heräämään aikaisin.
Vuorokausirytmi ei ole kuitenkaan täysin vakio koko elämän ajan. Teiniikäisillä biologinen kello siirtää univalverytmiä luonnostaan myöhäisemmäksi ja aiheuttaa aamuväsymystä. Tämä johtuu siitä, että keho tuottaa melatoniiniunihormonia myöhemmin illalla, mikä vaikeuttaa nukahtamista. Tämän niin kutsutun viivästyneen unirytmin vuoksi teiniikäiset ovat virkeitä myöhään illalla ja väsyneitä aamulla.
Ikääntyessä tilanne on useimmiten päinvastainen. Ikäihmiset heräävät usein aikaisin, mikä johtuu muun muassa melatoniinin tuotannon vähenemisestä ja kevyemmästä unesta.
– Koska koulu alkaa yleensä aikaisin aamulla, monet teiniikäiset eivät saa tarpeeksi unta. Kognitiivisia aineita, kuten matematiikkaa, pitäisi ehkä opettaa myöhemmin koulupäivän aikana eikä heti aamulla, toteaa Ilona Merikanto.
Teksti Oskar Hammarkrantz
Ålandsbanking numero 2 Syksy/Talvi 2024
